OPINPOLKU 3. Malmikiven murskaus, seulonta ja jauhatus ja malmin rautapitoisuuden määritys

8.1.2016

OPINPOLKU 3.

Malmikiven murskaus, seulonta ja jauhatus ja malmin rautapitoisuuden määritys

Raportti

Murskaus:

Murskaus on karkean louhitun malmin tai muun karkean aineksen hienontamista yhdessä tai useammassa peräkkäisessä käsittelyvaiheessa puristusta tai iskua käyttäen tuotteeksi,

joka sopii raekooltaan tavanomaisiin jauhatuslaitteisiin syötettäväksi.

Tavanomainen murskaus suoritetaan käytännössä yhdessä, kahdessa tai kolmessa peräkkäisessä käsittelyvaiheessa. Tällöin puhutaan karkea-, väli- ja hienomurskauksesta.
Murskaamossa on useita peräkkäisiä tuotantovaiheita, joissa murskattava aines
murskataan yhä hienommaksi. Kussakin vaiheessa voidaan käyttää erilaisia tekniikoita. 
Murskauksen ensimmäistä vaihetta, jossa räjäyttämällä  tai muulla tavalla saatua kiviainesta murskataan,  kutsutaan esimurskaukseksi. Esimurskauksessa tulevat kivet murskataan tavallisesti 
toisessa ja sitä seuraavissa murskausvaiheissa. Kun aines on murskattu riittävän pieneksi, sitä voidaan hienontaa edelleen jauhamalla. 
Murskauslaitteet voidaan jakaa neljään tyyppiin:
- Leukamurskain
- Kartiomurskain
-Valssimurskain
-Iskumurskain

jauhatus:

Murskatun aineksen kokoa on usein tarpeen pienentää edelleen.
Tämä saadaan tavallisesti aikaan loppuvaiheen jauhatuksessa. Jauhinlaitteet koostuvat
pääasiassa jauhinmyllyistä ja telapuristimista.
Jauhatus on materiaalin hienonnustekniikkaan kuuluva käsittelyvaihe, jossa murskattu vielä verraten karkea aines hienonnetaan jauhamalla.
Jauhatus suoritetaan harvoja poikkeuksia lukuunottamaata rumpumaisissa myllyissä irtainten jauhinkaappaleiden avulla. Rummun pyöriessä halutulla nopeudella nämä saatetaan jauhatukseen sopivaan liiketilaan. jauhautuminen perustuu tällöin iskuihin, puristuksiin ja hiertoon.

-Tankomylly
-Kuulamylly
-Autogeeniset myllyt
-Ylitemylly

Seulonta:

Hienonnustekniikassa seulonnan tehtävä on säännöstellä murskattavan tai murskatun tuotteen karkeutta. Seulonnan liittyminen murskaukseen on selvitetty jo murskauksen yhteydessä.

Murskauksen ohella seulontaa käytetään erotettaessa karkeusasteeltaan erilaisia tuotteita murskeista, jauheista tai esimerkiksi puuhakkeesta.

Seulonnan kapasiteetti ilmoittaa sen määrää, joka läpäisee seulan tunnissa. kapasiteetti riippuu raekoon jakaumasta syötteessä, syötteen kosteudesta, seulan rakenteesta, seulapinnan ominaisuuksista sekä mm. Seula-aukon koosta ja muodosta.
- säleikkö
- epäkeskotäryseula
- magneettiset täryseulat 

Liuotus:

Liukeneminen on tapahtuma, jossa liukeneva aine sekoittuu liuottimeen siten, että syntyy liuos.

Kun kiinteä aine liukenee nesteeseen, sen kiderakenne hajoaa erillisisiksi ioneiksi, atomeiksi tai molekyyleiksi. Jos liukeneva aine on neste taikaasu, liuos muodostuu, jos sen molekyylit sopivat yhteen liottimen molekyylien kanssa. Liukenemisen lopputulos, liuenneen aineen määrätasa­paino­n vallitessa eli aineen liukoisuus, riippuu ilmiöön liittyvistä termo­dynaamisista energioista kuten liukenemis­lämmöstä sekä entropianmuutoksesta liukenemisessa, mutta liukeneminen itsessään on kineettinen prosessi. Ylipäänsä liuoksen vapaan energian on oltava negatiivinen, jotta liukenemista nettomääräisesti tapahtuisi. Nämä energiat taas riippuvat siitä, millä tavoin erilaiset liukenevassa aineessa ja liuottimessa esiintyvät kemialliset sidostyypit vuoro­vaikuttavat toistensa kanssa.

Kiinteitä liuoksia ovat muun muassa metalliseokset, ja niiden muodostuminen riippuu siihen liittyvästä faasidiagrammista.

Liukenemisilmiöllä on keskeinen merkitys monien maapallolla luonnossa esiintyvissä ilmiöissä, ja sillä on myös runsaasti käytännön sovelluksia. Liukenemiskokeita tehdään paljon esimerkiksi lääke­teollisuudessa tuotteiden laadun tarkkailemiseksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Liukeneminen

Saostus:

Mitä on saostuminen?

Kun kahta eri liuosta sekoitetaan keskenään, voi joskus muodostua liukenematonta tuotetta. Syntynyt kiinteä aine näkyy liuoksessa saostumana tai samennuksena. Saostuma muodostuu jos ionitulo on suurempi kuin liukoisuustulo. Kun ionitulo on yhtä suuri kuin liukoisuustulo, on kyseessä kylläinen liuos. Jos taas ionitulo on pienempi kuin liukoisuustulo, saostumaa ei muodostu. http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/koboltti/saostus.html

Suodatus:

Suodattamiseksi nimitetään menetelmää, jonka avulla nesteistä tai kaasuista erotetaan niihin sekoittuneet kiinteät osaset. Suodatus on yleinen työmenetelmä sekä laboratorioissa että teollisuudessa. Suodatuksen tarkoituksena on joko nesteiden tai kaasujen puhdistus, kiinteiden aineiden talteenotto tai molemmat. Kun nesteessä on kiinteitä osasia vähän, puhutaan kirkastamisest, selkeyttämisestä tai puhdistamisest. Jos poistettavia kiinteitä aineita on paljon, puhutaan varsinaisesta suodatuksesta. Suodatustapahtumaan vaikuttavat lähinnä seuraavat tekijät:

- suodatuksessa käytettävä paine, ali tai ylipaine

- syntyvän kakun paksuus ja sen ominaisuudet

- suodatettavan lietteen viskositeetti ja lämpötila

- lietteen kiintoainepitoisuus

- suotoväliaine

Välineet:

- painovoimasuodattimet (hiekkasuodatin) (allassuodatin)

- painesuodattimet (suotopuristin) 

- imusuodattimet (rumpusuodatin)

Alku murskaus tehtiin lihasvoimin.

Kita aukon säätö