opinpolku. 4

OPINPOLKU 4.

Adsorptio ja etikkahapon tarkistaminen
raportti löytyy tästä. Raportti opinpolku 4

tietoa adsorptiosta, ja sekoituksesta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Absorptio_(kemia)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Etikkahappo

työ aloitettiin tutustumalla ohjeisiin ja menetelmiin, oista kaikkia kaavoja ei ole saatu vielään sisäistettyä.

NaOH:ta oli jäänyt edellisestä työstä joten aloitimme suoraan etikkahapon laimentamisesta.

Hiilijauheen murskaus ja punnitseminen 6 kpl erlenmeyer pulloja.

välineet löytyivät tällä kertaa suhteellisen helposti. vaan melkein jokainen työväline oli likainen, ensimmäinen 20 min meni pesu hommiin, toisen parin sillä välin huhmareella murskatessa ja punnitessa hiiltä (C)  kolmeen punnitusalustaan.

ionivettä laitettiin 6 erkka pullloon seuraavasti

1. 48 ml 2.47.5 ml 3. 47 ml 4. 46.5 ml 5. 44 ml 6.40 ml

seuraavaksi laitettiin etikkahappoa 0,25 mol 6 pulloon  

1. 2 ml 2. 2,5 ml 3. 3 ml 4. 3,5 ml 5. 6 ml 6. 10 ml

ravistelijalla 30 min ajan

seuraavaksi suodatimme liuoksen buschner suppilolla ja otamme 20 ml x2 näytteet titrausta varten,

c1 * v1 = c2 * v2

v1 jaettuna halutulla moolimäärällä esim 0,1 mol/L kerrotaan halutulla tilavuudella  ja jaetaan moolimassalla M/g.

vaihda suodatinpaperi joka kerta. varo kontaminaatiota. aloita mahd. mukaan laimeimmasta näytteestä suodatus.

muista absordion jälkeinen massa x/m

työvälineet:

Hioksella varustettuja erlenmeyrkolveja + korkki 100 ml

Byretti

Pipettejä

Ravistelija

Hiilijauhe

Etikkahappo

Natriumhydroksidiliuos, 0,1M ja 0,02 M

Fenoliftaleiini

ilmeisesti hiilijauhe ei ollut tarpeeksi hienoa koska pinta-ala ei ollut kovin suuri "S"

Laskukaavoja ei olisi ymmärtänyt kirveelläkään ellei olisi pidetty labrapäivänä kattava selvitys laskuista. pari kuvaa tässä

opinpolku 1.

pari kuvaa ja raportti 1. labratyöstä
raportin linkki.
raportti op.1
https://fi.wikipedia.org/wiki/Neutralointi

Neutraloituminen

Neutraloituminen on ilmiö, joka tapahtuu kun happo ja emäs kumoavat toisensa. Tällöin happamuuden aiheuttava vetyioni ja emäksisyyden aiheuttaja hydroksidi-ioni yhdistyvät ja syntyy vettä. Mutta jotta neutraloituminen tapahtuu täydellisesti täytyy happoa ja emästä olla yhtä paljon.

H₃O⁺ + OH^- → 2H₂O

Neutraloitumisessa syntyy veden lisäksi myös jotain ioniyhdistettä eli suolaa. Esimerkiksi suolahapon ja natriumhydroksidin reaktiota kuvaa seuraava yhtälö:

HCl + NaOH → NaCl + H₂O

Neutraloitumisen tuloksena saadaan siis neutraali liuos. Neutralointia voi käyttää hyväksi esimerkiksi muurahaisten pistoksiin, sillä muurahaiset erittävät pistäessään muurahaishappoa, joten se voidaan kumota jollain emäksellä, esimerkiksi ruokasoodalla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Liuotin

Liuottimeksi sanotaan ainetta, johon joko kiinteä aine, neste tai kaasu liukenee. Jos liuottimeen liuennut kiinteä aine halutaan erottaa, voidaan käyttää tislausta tai vain haihduttaa liuotin kuumentamalla, ellei sitä haluta ottaa talteen.

Puhdas vesi on yksi maailmankaikkeuden monipuolisimpia sekä yleisimmin esiintyviä liuottimia. Se pystyy liuottamaan esimerkiksi mineraaleja kalkkikivestä ja muodostamaan luoliin tippukiviä.

Kemiassa liuotin-sanaa käytetään yleensä lähinnä tapahtumaympäristönä, ei reagoivana aineena. Esimerkiksi suolan liukeneminen veteen tuottaa suolaliuoksen, mutta kuparin liukeneminen typpihappoon ei tarkalleen ottaen tuota "kupariliuosta", vaan kuparisuolaa liuottimessa. Monet kuparisuolat liukenisivat aivan yhtä hyvin veteen, joten liuotin sattuu vain olemaan happo. Kaikki korroosiota aiheuttavat aineet eivät välttämättä liuota syöpyvää ainetta. Esimerkiksi happipitoinen vesitippa ei liuota rautaa, mutta ruostuttaa sen kyllä. Siksi on eroteltava se prosessi, kun aine korrodoituu, ja se prosessi, kun se liukenee.

Liuotin pystyy murtamaan aineen sisäiset sidokset, jolloin itse liuotinmolekyylit menevät liuotettavan aineen molekyylien väliin. Vastaavasti liuottimen omien sisäisten sidosten täytyy olla niin heikkoja, että liuotettava aine pystyy särkemään ne ja menemään väliin. Jos tämä ei onnistu, aine ei liukene. Esimerkiksi sokeri ei liukene bensiiniin, koska sokerin sisäiset voimat ovat "vetisiä" vetysidoksia, joita bensiinin sisäiset van der Waalsin voimat eivät pysty särkemään. Vastaavasti PE-muovi ei liukene veteen, koska veden sisäiset sidokset ovat niin voimakkaita, etteivät muovin heikot van der Waalsin voimat pysty rikkomaan niitä. 

http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/labra/menetelma.html

27.8.2015

a) Hae tietoa blogiisi (oppikirjasta/internetistä) yksikköprosessista neutralointi ja liuotus

Mitä neutraloinnilla tarkoitetaan? Mitä aineita tarvitaan neutralointiin. Missä neutralointia sovelletaan teollisuudessa? Mitä liuotus tarkoittaa? Mitkä tekijät ja aineiden ominaisuudet vaikuttavat liuotukseen ja liukenemiseen?Labrahommia harj.1

 https://fi.wikipedia.org/wiki/Neutraloituminen

Neutraloituminen on ilmiö, joka tapahtuu kun happo ja emäs kumoavat toisensa.

Neutraloidessa hapanta prosessivettä, jota syntyy kun savukaasuja pestään vedellä, käytetään kalkkikivijauhetta (CaCO₃) ja/tai sammutettua kalkkia (Ca(OH)₂).

Märässä rikinpoistomenetelmässä syntynyttä prosessivettä neutraloidaan yleensä sammutetulla kalkilla.

Neutralointi voi myös tapahtua kahdessa eri vaiheessa. Ensiksi lisätään kalsiumkarbonaattia, jonka seurauksena jäteveden pH nousee 0,5:stä 1,5:een. Toisessa vaiheessa lisätään (Ca(OH)₂)-liuosta ja pH nousee 10,5:n ja 11:n välille. Samalla happamat komponentit saostuvat, jotka sidotaan suurimmiksi hiutaleiksi flokkulantin avulla. Suuret hiutaleet saostuvat pohjalle, josta ne pumpataan lietesiiloon.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Liukeneminen

Liukeneminen on tapahtuma, jossa liukeneva aine sekoittuu liuottimeen siten, että syntyy liuos.
Kun kiinteä aine liukenee nesteeseen, sen kiderakenne hajoaa erillisisiksi ioneiksi, atomeiksi tai molekyyleiksi. Jos liukeneva aine on neste tai kaasu, liuos muodostuu, jos sen molekyylit sopivat yhteen liottimen molekyylien kanssa. Liukenemisen lopputulos, liuenneen aineen määrä tasa­paino­n vallitessa eli aineen liukoisuus, riippuu ilmiöön liittyvistä termo­dynaamisista energioista kuten liukenemis­lämmöstä sekä entropian muutoksesta liukenemisessa, mutta liukeneminen itsessään on kineettinen prosessi. Ylipäänsä liuoksen vapaan energian on oltava negatiivinen, jotta liukenemista nettomääräisesti tapahtuisi. Nämä energiat taas riippuvat siitä, millä tavoin erilaiset liukenevassa aineessa ja liuottimessa esiintyvät kemialliset sidostyypit vuoro­vaikuttavat toistensa kanssa.

laboratorio välineet

Ammattialan kuvaus 17.8.2015

kopioitu koulun sivulta

Prosessiteollisuuden perustutkinto sisältää biotekniikan, paperiteollisuuden ja kemiantekniikan sekä saha- ja levyteollisuuden osaamisalueet. Näillä aloilla luonnonvaroja, esim. puuta, raakaöljyä ja mineraaleja jalostetaan ensin hyödynnettäviksi raaka-aineiksi ja edelleen eriasteisiksi jatkojalosteiksi ja lopputuotteiksi korkean teknologian avulla. Alojen tuotanto on monipuolista ja pitkälle automatisoitua. Tuotteiden käyttömahdollisuudet ovat laajat, ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen tärkeää. Tuotteita valmistetaan sekä suoraan kuluttajille että raaka-aineeksi muulle teollisuudelle.

Bioteknisen teollisuuden tuotteita ovat panimo- ja diagnostiikkatuotteet, entsyymit, terveysvaikutteiset ja peruselintarvikkeet, biomateriaalit sekä biolääkkeet. Paperiteollisuuden päätuotteita ovat erilaiset paperit, kartongit, sellut sekä niiden jalosteet kuten pakkaukset ja pehmopaperit. Kemianteollisuudessa suurimpia tuoteryhmiä ovat öljyjalosteet, teollisuuskemikaalit, lannoitteet, maalit, lakat, väripigmentit, lääkkeet, muoviraaka-aineet, pesu- ja puhdistusaineet sekä tekokuidut. Saha- ja levyteollisuuden tuotteita ovat erilaiset sahatut ja höylätyt tuotteet, vaneri- ja lastulevyt sekä rakennusteollisuuden komponentit ja pitkälle jalostetut sisustustuotteet. Näiden prosessiteollisuuden eri alojen tuotteiden lisäksi toimintaa on laaja-alaisesti myös metallin jalostuksen tuotannossa sekä vesi- ja voimalaitoksissa. Kasvavana alana on bioenergian tuotanto eri muodoissaan.

Suomalaiset yritykset kansainvälistyvät ja toimivat entistä vahvemmin myös Suomen ulkopuolella. Osaamisen ja koulutuksen merkitys yritysten ja yhteiskunnan strategisena menestystekijänä kasvaa edelleen. Tulevaisuus syntyy osaamisen ja raaka- aineiden hyödyntämisen tuloksekkaasta ja innovatiivisesta yhdistämisestä. Korkeatasoinen ammattiosaaminen on perusedellytys myös sille, että Suomessa voidaan kilpailukykyisesti valmistaa ja kehittää uusia tuotteita sekä teknologioita.

Prosessiteollisuus tarvitsee tuotantotehtäviin monitaitoisia ja osaavia ihmisiä. Työtehtävät sisältävät prosessien ja niihin liittyvien laitteiden ohjausta, valvontaa ja hoitoa. Tehtäviin kuuluu lisäksi prosessin käytön- ja laadunvalvontaa, häiriötapausten selvittämistä sekä käynnissäpitotöitä.

Työn tekemisen lähtökohtana prosessiteollisuuden perustutkinnon suorittaneelta edellytetään hyvää perusosaamista, jonka pohjana ovat hyvät luonnontieteiden ja tekniikan perustiedot.

Prosessiteollisuuden tuotantotehtävissä kokeneelta ammattiosaajalta edellytetään:

• kokonaisvaltaista toiminnan ja prosessien ymmärtämistä
• asiakkaiden tarpeiden ja prosessien tuntemusta
• kykyä toimia ryhmässä ja tehdä yhteistyötä
• valmiuksia oman työn kehittämiseen
• riittävää kielitaitoa ja liiketaloudellista ymmärrystä
• turvallisuus- ja ympäristöasioiden hallintaa
• työelämän tuntemusta.

Osaaminen varmistaa laadukkaan ja tarpeita vastaavan tuotteen valmistamisen asiakkaalle ja kuluttajalle.

ensimmäinen ryhmä tehtävä

opinpolku

opinpolku 1 harjoitus raportti 1 raportti löytyy tästä (harjoitus)